Yhä useammin internet toimii tiedonjanoisen lääkärinä. Jopa 62 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista internetin käyttäjistä on etsinyt terveystietoa netistä, kertoo Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemä tutkimus. Mutta voiko netin terveystietoon luottaa?
"Ihanne olisi yksi sivusto, josta löytyisi kaikki tieto." Usein luullaan, että netin terveystietoa käyttävät hyvin koulutetut nuoret, mutta todellisuudessa tietoa etsivät kaikenikäiset kaikenlaisilla koulutustaustoilla. Terveys kiinnostaa monia, ja tyypillisesti hakukoneeseen syötetään suomenkielinen hakusana välittömästi oireen tai muun tiedontarpeen ilmaannuttua.
Suomessa tietoa tuottavat nettiin mm. sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, potilasjärjestöt, tutkimuslaitokset, valtio, erilaiset yksityiset tahot, potilaat itse – periaatteessa kuka tahansa.
"Näppituntuma kuitenkin on, että tieto on suhteellisen luotettavaa. Suomi on pieni maa ja ylilyönnit suomenkielisillä sivuilla huomataan nopeasti. Kaupalliset sivustotkin käyttävät usein viranomaisten tuottamaa tietoa. Käyttäjät myös sanovat keskustelevansa löytämästään tiedosta ammattilaisten kanssa, ikään kuin varmistavansa asian", sanoo viestinnän yliopettaja Merja Drake Haaga–Helia ammattikorkeakoulusta.
Myös Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustosen mukaan luotettavaa tietoa on tarjolla: "Tietoa on hirvittävän paljon, mutta hyvä etsijä, jolla on aikaa, löytää kyllä varmasti kohtuullisen luotettavan näkökulman asiaan kuin asiaan."
Ikävänä poikkeuksena Mustonen muistuttaa kuitenkin sivustoista, jotka ovat luotettavan näköisiä, mutta saattavat tulkita esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita omiin kaupallisiin tarkoitusperiinsä sopivalla tavalla. "Tieteellisesti todistettu" ei ihan kaikilla sivustoilla pidäkään paikkaansa.
Tieto on sirpaleina
Vaikka tietoa onkin paljon, terveystiedon kysyntä ja tarjonta eivät internetissä kuitenkaan kohtaa Merja Draken väitöstutkimuksen mukaan. Potilaat eivät koe löytävänsä haluamaansa tietoa etsinnöistään huolimatta.
"Esimerkiksi eri viranomais- ja asiantuntijatahot tuottavat tietoa omalla sarallaan, ja tieto on sirpaloitunut lukuisille eri sivustoille. Jos käyttäjä haluaa kattavan kuvan jostain tietystä aiheesta, ei sellaista välttämättä löydy vain yhdeltä sivustolta. Tiedot ja ohjeistukset voivat jopa olla hieman erilaisia eri paikoissa. Käyttäjä ei myöskään välttämättä tunne terveydenhuollon hallinnollisia rajoja, kuten että neuvola kuuluu perussairaanhoitoon, mutta synnytys erikoissairaanhoitoon", Drake kuvailee.
Potilaan kannalta ihanne olisi yksi sivusto, josta löytyisi kaikki tieto ja jonka tietoon voisi luottaa. Potilas tietäisi aina minne mennä. Rakenteilla oleva TerveSuomi-portaali, jonne on koottu usean asiantuntijatahon terveystietoa, on askel tähän suuntaan. Pelkän tiedonsyöttökanavan lisäksi potilaat kaipaisivat kuitenkin myös osallistumista, jonkinlaista yhteisöllistä foorumia.
Aiheesta enemmän:
Työpisteen laajempi artikkeli Voiko internetin terveystietoon luottaa?, jonka yhteydessä keskeisiä internetin terveystietoon liittyviä linkkejä ja vinkkejä!
TerveSuomi-portaali
Duodecimin Terveyskirjasto
Työterveyslaitoksen verkkosivuston aihealueet
Tuure Hurme