Työterveys on myös globaali asia. WHO:n tuoreen tutkimuksen mukaan työperäiseen syöpään ja hengitystiesairauksiin kuolee vuosittain 700 000 ihmistä. Tämä on sekä kehittyvien että muiden maiden ongelma.
"Monet työperäiset sairaudet voidaan estää välttämällä altistumista esimerkiksi kemikaaleille, säteilyllä ja ilman hiukkasille, ja tämä on yksi WHO:n uuden ohjelman tavoitteista," sanoi WHO:n kansanterveysjohtaja Maria Neira kansainvälisessä työterveys- ja turvallisuusalan konferenssissa Espoossa.
Neiran mielestä myös ilmastonmuutoksen ja työterveyden yhteyttä pitää tuoda enemmän esiin – siis mitä?
Vaikka kuumuus ei suomalaisia paljon vaivaa, niin globaalilla työterveyshuollolla on ongelma: suuri osa maailman työntekijöistä tekee työtä todella kuumissa olosuhteissa.
"Maissa, joissa hellettä on pari päivää, voidaan vaikka odotella uima-altaalla ja jatkaa töitä, mutta maissa, joissa helle kestää seitsemän kuukautta, näin ei voi tehdä," sanoi professori Tord Kjellström Australian kansallisesta yliopistosta.
Ihmisen fysiologia toimii samoin kaikkialla: kuumassa hikoiluttaa, täytyy juoda ja viilentyä. Kuumassa työn tehokkuus laskee ja terveysriskit kasvavat selvästi. Maailman eri kolkkia tutkineen Kjellströmin mukaan monet ulkotyöntekijät kärsivät nestehukasta joka päivä.
Kuumuus verottaa rutkasti valoisaa työaikaa. Vuonna 2000 Intiassa 16,5 prosenttia valoisista työtunneista (12 h) menetettiin liiallisen kuumuuden takia, Thaimaassa 13,7 prosenttia ja Kiinassa 2,2 prosenttia. Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja ja lisää siten työskentelyä kuumassa. Kuumien päivien lukumäärä kasvaa – esim. Delhissä, Shanghaissa ja Kairossa todella kuumia päiviä per vuosi on nyt kuukauden verran enemmän kuin vuonna 1980.
Kjellström on laatinut laskentamallin, joka kertoo, minkä verran vuonna 2050 menetetään päivänvalossa tehtyjä työtunteja kuumuuden takia.
"Länsi-Afrikassa menetettyjen tuntien määrä kasvaa 14 prosenttia kuumuuden takia, Aasiassa ja Intiassa 10 prosenttia, Latinalaisessa Amerikassa 3 prosenttia... Laajamittainen ilmastointi ei poista ongelmaa, koska suuri osa työstä tehdään ulkona", hän selittää.
Kuumuudella voi olla yllättäviä vaikutuksia. Yksi syy siihen, miksi Meksikonlahden viimevuotisen öljyvuodon tukkiminen kesti niin kauan, oli kuumuus: työntekijät pystyivät työskentelemään kunnolla vain neljä tuntia päivässä. Vaikka teknologia riittääkin, tulee ihmisen fysiologia vastaan.
Pohjoismaissa kuumuusongelmaa ei laskelmien mukaan tule. Kuumuuden sijaan ilmastonmuutos tuo Pohjoismaihin lisää hajoavia jäitä, merenpinnan kohoamista ja tulvia, Kjellström muistuttaa.
Aiheeseen liittyvää:
WHO:n työterveyssivut, josta löytyy myös mainittu WHO:n ohjelma.
Asian-Pacific Newsletter on Occupational Safety and Health (1/2011), jonka teemana ilmastonmuutos
Vinkkejä työn keventämiseen kuumassa Työterveyslaitoksen sivuilla
Työterveyslaitoksen Tietokortti 3: Kuumassa työskentely
Ilmaston mukana muuttuu myös työnteko (Työpiste 24.9.2010)
Tuure Hurme