Utahin osavaltio Yhdysvalloissa siirsi virkamiehensä tekemään nelipäiväistä työviikkoa energiakustannusten vähentämiseksi. 40 tunnin työviikko tiivistettiin neljälle päivälle, ja 82 prosenttia työntekijöistä oli muutokseen tyytyväisiä. Yksi päivä ilman valaistusta, lämmittämistä yms. johti 13 prosentin säästöihin energiankulutuksessa ja 12 000 tonnin vähennyksiin osavaltion kasvihuonekaasupäästöissä. Esimerkki antaa osviittaa siitä, kuinka yllättäviä ratkaisuja työelämässä voidaan kohdata, kun radikaaleja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ryhdytään vihdoin toteuttamaan. Ja tuo hillintä on välttämätöntä, sanovat kymmeniä työelämän asiantuntijoita haastatelleet yhteiskuntatieteilijät Antti Kasvio ja Timo Räikkönen.

"Kehittyneillä teollisuusmailla on käytännössä edessään uusi teollinen vallankumous, jos ne asettavat tavoitteeksi tuottamiensa kasvihuonekaasujen määrän vähentämisen 80–90 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tämän mittakaavan ekologisen rakennemuutoksen toteuttaminen tulee mullistamaan monin tavoin myös vallitsevia työn tekemisen tapoja", Työterveyslaitoksen tutkijat kirjoittavat Kohti kestävää työelämää -julkaisussaan.

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan yleensä sitä, että luontoa ei kuluteta yli luonnon oman uusiutumiskyvyn eikä ekosysteemille aiheuteta kuormitusta enempää kuin sen sopeutumiskyky sallii. "Suomessa luonnonvarojen käyttö kasvaa, jätteiden määrä kasvaa, työmatkojen pituus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa... Olemme vielä kaukana kestävästä kehityksestä", Räikkönen kuvailee.

Tutkijoiden mukaan kestävän kehityksen periaatteita voisi soveltaa myös työelämän muutoksen hallinnassa. He hahmottelevat kestävän työn yleistä ajatusmallia. Inhimillisesti kestävä työ olisi sitä, että huomioimme pitkän aikavälin tekijöitä, jotka auttavat ihmisen jaksamista jopa vuosikymmenien ajan. Todellinen työuran tulos mitataan 40 vuoden ajalta, eikä inhimillisesti kestäviin tuloksiin päästä puristamalla työntekijöistä kertakäyttöisesti paras panos esiin. Sosiaalisessa mielessä työelämän kestävyys tarkoittaa esim. sitä, että ilmastonmuutoksen torjuntatoimet eivät saa aiheuttaa työttömyyttä.

Taloudellisen ulottuvuuden mukaan kestävän työn täytyy tarjota mahdollisuudet toimeentulon turvaamiseen ja organisaatioiden täytyy pystyä tulevaisuudessakin, kestävästi, työllistämään väkeä. Ekologisella ulottuvuudella tutkijat eivät tarkoita vain päästörajoitteita, vaan myös sitä, että yritysten yhteiskumppanit ja asiakkaat huomioivat niiden vastuullisuuden. Työpaikoilla joudutaan etsimään uusia keinoja energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi – esim. pohtimaan tosissaan kuljettamista, matkustamista ja paikasta riippumatonta työntekoa.

Kun työelämä olisi kestävällä pohjalla, seuraus olisi merkittävä: ihmiset voisivat luottaa enemmän rakenteiden pysyvyyteen, ja työelämän tapahtumat tuntuisivat hallittavammilta ja mielekkäämmiltä. Nykyään ihmisten kokemus on usein hyvin toisenlainen.

Aiheesta enemmän:

Kestävää kehitystä työelämään -tiedote ja muuta materiaalia (Työsuojelurahasto 9.9.2010).

Kohti kestävää työelämää -julkaisu Työterveyslaitoksen verkkokaupassa.

Työpisteen uutinen Tältä näyttää tulevaisuuden työelämä (11.3.2010)

Tuure Hurme