Työurien pidentämiskeskustelut ovat keskittyneet eläkeiän nostamiseen. Myös työuran keskivaiheilla oleviin kannattaisi kiinnittää huomiota niin työhyvinvoinnin kuin yleisen terveydenkin näkökulmasta. Terveys nimittäin syntyy, vahvistuu ja heikentyy ihmisen arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena.

Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisprojektissa tutkittiin työuransa keskivaiheilla olevia työntekijöitä, jotka halusivat parantaa elintapojaan. Muutostarpeita liittyi mm. stressiin, liian vähään liikuntaan, liikaan alkoholin käyttöön, tupakointiin ja ylipainoisuuteen. Tutkittaville tehtiin oma terveyden edistämissuunnitelma, mitattiin fysiologinen terveydentila ja annettiin mahdollisuus osallistua ohjattuun ryhmäkeskusteluun. Heille annettiin käyttöön myös terveysteknologisia välineitä oman terveyden tarkkailuun.

Tutkimusaikana osallistujien kunto nousi merkittävästi ja riski sairastua mm. kakkostyypin diabetekseen väheni erityisesti alkutilanteessa terveydeltään heikoimpien keskuudessa. Kiireen ja stressin tuntemukset vähenivät, ja yöunen laatu parani. Merkittäviä tuloksia sen sijaan ei saatu aikaan painonpudotuksessa, ja tupakointi jopa lisääntyi tutkimusaikana.

Huonot elämäntavat puolestaan vähentävän eliniän ennustetta noin 12 vuodella, kertoo tuore brittitutkimus. Tupakointi, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruoka tai liika alkoholi lisäävät monien kohtalokkaiden sairauksien vaaraa. Erityisen heikosti menee niillä, joiden elämään kuuluvat kaikki edellä mainitut ja tutkimuksen mukaan juuri he kuolevat noin 12 vuotta nuorempina kuin terveellistä elämää elävät.

Kuka vastaa työikäisten terveyden seurannasta?

Suomalainen tutkimus nosti jälleen esiin jatkuvan terveyden seurannan merkityksen. Kuuluuko työterveyshuollon piiriin myös seuranta, joka ei liity suoraan työstä aiheutuneisiin tai työtä haittaaviin sairauksiin? Vai kuuluuko niiden seuranta ja hoito perusterveydenhuollolle? Rajanvetoa asiassa ei ole helppoa, eikä ratkaisuja ole tehty.

Tutkimukseen osallistuneista osa arvioi oman terveydentilansa paremmaksi kuin se terveystarkastuksen ja fysiologisten mittausten perusteella oikeasti oli. Terveystarkastuksen yhteydessä löydettiin itsensä terveiksi kokeneilta osallistujilta mm. verenpainetautia. Mutta miten nämä taudit tulevat esille, jos henkilö ei hakeudu lääkärille, sillä tuntee itsensä täysin terveeksi?

Terveyden seuranta on tällä hetkellä kunkin omalla vastuulla. Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan yleisimmin vasta sairausepäilyn vuoksi tai sairauden jo puhjettua. Jatkuva terveyden ammattilaisen tekemä psyykkisen ja fyysisen terveyden seuranta olisi tärkeää paitsi sairauksien, myös työhön, elintapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien terveysriskien aikaiseksi toteamiseksi.

Lisää aiheesta:

- Tutkimuksen tiedote TTL:n sivuilla

- Kansainvälisen terveyshankkeen sivusto

- Elintavat ja hyvinvointi -osio TTL:n verkkopalvelussa

- Brittitutkimuksen artikkeli

Liina Paloheimo-Koskipää