Pienituloisella alueella sijaitsevassa koulussa työskentelevällä naisopettajalla on suurempi riski jäädä sairauslomalle verrattuna vauraalla alueella työskentelevään kollegaan.

"Tutkimus antaa viitteitä siitä, että suomalaisissa kaupungeissa on tapahtunut alueellista eriytymistä huono- ja hyväosaisiin. Ongelmien kasautuminen pienituloisen väestön lähiöihin näkyy myös opettajien työssä ja voi johtaa lisääntyvään sairasteluun", toteaa dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen johtamassa         Kunta-10 -tutkimuksessa yhdistettiin Tilastokeskuksen asuinalueita koskeva asukkaiden keskituloja kuvaava tieto tietoon siitä, mihin koulupiiriin alue kuului. 226 alakoulua jaettiin neljään ryhmään koulupiirin asukkaiden keskitulojen mukaan, ja opettajien yli 9 arkipäivän pituiset sairauspoissaolot poimittiin Kelan rekisteristä. Alimman ryhmän kouluissa työskentelevillä naisilla todettiin pitkän sairasloman riskin olevan 1,3-kertainen verrattuna ylimmän ryhmän naisiin. Miesopettajilla, joita opettajista oli neljäsosa, ei vastaavaa yhteyttä sairauspoissaoloissa näkynyt.

"Vaikka erot eivät olleet suuria, tulos antaa viitteitä siitä, että asuinalueiden välisiin eroihin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota", Virtanen sanoo.

Ero voi selittyä monella tavalla. Tutkijat pohtivat, voisivatko perheiden ongelmat ja niistä kumpuava suurempi henkinen kuormittuminen selittää opettajien sairastuvuutta. Koulujen vaihtelevilla resursseilla voi myös olla merkitystä tässä yhteydessä, mutta asia vaatisi vielä lisää tutkimusta.

Tutkimuksessa huomioitiin myös opettajien oma asuinalue. Opettajat asuivat usein saman tuloryhmän alueella kuin missä he työskentelivät. Kaikkein köyhimmällä alueella työskentelevät opettajat myös usein asuivat kaikkein köyhimmällä alueella (32 %), ja kaikkein rikkaimmalla alueella työskentelevät opettajat myös usein asuivat kaikkein rikkaimmalla alueella (64 %).

Terveyserojen kasvu pysäytettävä

Sosioekonomiset terveyserot on syytä huomioida laajemminkin. Vaikka suomalaisten terveydentila on viime vuosikymmeninä kokonaisuudessaan parantunut, ovat terveyserot eri sosiaaliryhmien välillä kasvaneet. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa 35-vuotiaat ylempiin toimihenkilöihin kuuluvat miehet saattoivat odottaa elävänsä keskimäärin kuusi vuotta pitempään kuin samanikäiset työntekijämiehet, kun 20 vuotta aikaisemmin tämä ero oli ollut puolitoista vuotta pienempi.

Myös miesten ja naisten elinajan ero (6,7 vuotta) on Suomessa kansainvälisesti katsoen suuri. Länsirannikon miehet elävät neljä vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet.

Lisää aiheesta:

M Virtanen, M Kivimäki, J Pentti ym. School Neighborhood Disadvantage as a Predictor of Long-Term Sick Leave Among Teachers: Prospective Cohort Study. American Journal of Epidemiology 2010. February 23. Epub ahead of print.

Tietoa terveyseroista terveyserojen kaventamiseen tähtäävän TEROKA-hankkeen (THL:n ja TTL:n yhteishanke) sivuilla.

Tuure Hurme