Mikä on haukotuksen tarkoitus? Ihmisen haukottelun syystä on esitetty monia teorioita, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Tuoreimman selityksen mukaan haukottelu liittyy aivojen lämmönsäätelyyn eikä pelkästään esimerkiksi uniongelmiin, niin kuin usein esitetään.
Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan nopea, ruumiinlämpöä viileämmän ilman sisäänveto ja suun ammottaminen viilentävät ja lisäävät kasvojen verenkiertoa, joka edelleen vaikuttaa aivoverenkiertoon. Aivot toimivat paremmin viileinä. Väsyneet haukottelevat täten siksi, että väsymys ja univaje kohottavat aivojen lämpötilaa. Haukottelemalla yritämme viilentää aivojamme ja pysyä toimintakykyisempinä ja valppaampina.
"Monet todisteet viittaavat siihen, että haukottelulla on kytkentä lämmönsäätelyyn. Haukottelua pidetään merkkinä tylsistymisestä, mutta tämän teorian mukaanhan asia on päinvastoin: haukotuksen on tarkoitus ylläpitää huomiokykyä, joten sen voisi ottaa kohteliaisuutena", sanoo tiimipäällikkö Hannu Rintamäki Työterveyslaitoksesta.
Yhdysvaltalaisten tutkijoiden kokeessa opiskelijat katsoivat videoita haukottelevista ihmisistä, jolloin haukotus tunnetusti tarttuu. Kun opiskelijat videoita katsoessaan hengittivät nenän kautta ja viilensivät otsaansa, haukottelu väheni tai jopa poistui kokonaan.
Lisätodisteita haukottelun lämmönsäätelytarkoitukselle löytyy liiallisesta, häiritsevästä haukottelusta, joka liittyy moniin sairauksiin, kuten MS-tautiin, skitsofreniaan, epilepsiaan ja migreeniin. Samoihin tauteihin liittyy nimittäin myös lämmönsäätelyhäiriöitä. Myös esimerkiksi stressi lisää haukottelemista, ja stressin tiedetään nostavan ruumiinlämpötilaa.
Tuorein yhdysvaltalaisten julkaisu on tapaustutkimus kahdesta naisesta, jotka kärsivät todella voimakkaista ja häiritsevistä haukottelukohtauksista. Naisilla ei ole uniongelmia, mutta kummallakin on lämmönsäätelyhäiriöitä, joiden tutkijat päättelevät laukaisevan haukottelukohtaukset. Naiset myös raportoivat haukottelukohtausten helpottaneen tai lykkääntyneen omatoimisen viilentämisen kautta (otsalle kylmää, kylmä suihku jne.).
Lämmönsäätelyteorian valossa haukottelun määrän pitäisi vaihdella ympäristön lämpötilasta riippuen – enemmän haukotuksia kuumassa ja vähemmän viileässä.
"Juuri tämä teoriassa vaivaa. On uskottavaa, että ruumiin ja myös aivojen lämpötilaa halutaan laskea, vaikuttaahan se myös esimerkiksi uneen, mutta haukottelevatko ihmiset kesäkuumalla enemmän kuin talvisin? En ole suinkaan varma, että näin olisi", Rintamäki pohtii.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat testanneet ympäristön lämpötilan vaikutusta papukaijoilla (Melopsittacus undulatus), joilla haukotus ei tartu yksilöstä toiseen. Nousevassa lämpötilassa (22–34°C) papukaijat haukottelivat selvästi enemmän kuin sitä kylmemmässä tai kuumemmassa lämpötilassa. Ruumiinlämpöä kuumempaa ilmaa ei ole järkeä haukotella, koska se ei enää viilennä. Papukaijakoe on tosin saanut osakseen voimakasta kritiikkiä.
Aiheesta enemmän:
Gallup AC, Gallup GG Jr. Yawning and thermoregulation. Physiology & Behavior 2008 Sep 3;95(1-2):10-6. Review.
Gallup GG Jr, Gallup AC. Excessive yawning and thermoregulation: two case histories of chronic, debilitating bouts of yawning. Sleep & Breathing. 2009 Aug 6 [Epub ahead of print].
Andrew C. Gallup, Michael L. Miller, Anne B. Clark. Yawning and thermoregulation in budgerigars, Melopsittacus undulatus. Animal Behaviour, Volume 77, Issue 1, January 2009, Pages 109-113.
Leandro de Castro Siqueira. Yawning and thermoregulation in budgerigars: lack of support from results. Animal Behaviour, In Press, Corrected Proof, Available online 31 August 2009.
Haukottelu englanninkielisessä Wikipediassa.
Tuure Hurme