Työpiste-lehti on kesätauolla, uusia juttuja ilmestyy jälleen elokuussa. Klikkaa tästä ja testaa työpaikkasi kesäkelpoisuus! Nautinnollista kesää!
Haukottelun mysteeri ratkeamassa? 
 
25.9.2009 15:00 

Mikä on haukotuksen tarkoitus? Ihmisen haukottelun syystä on esitetty monia teorioita, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Tuoreimman selityksen mukaan haukottelu liittyy aivojen lämmönsäätelyyn eikä pelkästään esimerkiksi uniongelmiin, niin kuin usein esitetään.

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan nopea, ruumiinlämpöä viileämmän ilman sisäänveto ja suun ammottaminen viilentävät ja lisäävät kasvojen verenkiertoa, joka edelleen vaikuttaa aivoverenkiertoon. Aivot toimivat paremmin viileinä. Väsyneet haukottelevat täten siksi, että väsymys ja univaje kohottavat aivojen lämpötilaa. Haukottelemalla yritämme viilentää aivojamme ja pysyä toimintakykyisempinä ja valppaampina.

"Monet todisteet viittaavat siihen, että haukottelulla on kytkentä lämmönsäätelyyn. Haukottelua pidetään merkkinä tylsistymisestä, mutta tämän teorian mukaanhan asia on päinvastoin: haukotuksen on tarkoitus ylläpitää huomiokykyä, joten sen voisi ottaa kohteliaisuutena", sanoo tiimipäällikkö Hannu Rintamäki Työterveyslaitoksesta.

Kuva: sxc.hu / SP VeresYhdysvaltalaisten tutkijoiden kokeessa opiskelijat katsoivat videoita haukottelevista ihmisistä, jolloin haukotus tunnetusti tarttuu. Kun opiskelijat videoita katsoessaan hengittivät nenän kautta ja viilensivät otsaansa, haukottelu väheni tai jopa poistui kokonaan.

Lisätodisteita haukottelun lämmönsäätelytarkoitukselle löytyy liiallisesta, häiritsevästä haukottelusta, joka liittyy moniin sairauksiin, kuten MS-tautiin, skitsofreniaan, epilepsiaan ja migreeniin. Samoihin tauteihin liittyy nimittäin myös lämmönsäätelyhäiriöitä. Myös esimerkiksi stressi lisää haukottelemista, ja stressin tiedetään nostavan ruumiinlämpötilaa.  

Tuorein yhdysvaltalaisten julkaisu on tapaustutkimus kahdesta naisesta, jotka kärsivät todella voimakkaista ja häiritsevistä haukottelukohtauksista. Naisilla ei ole uniongelmia, mutta kummallakin on lämmönsäätelyhäiriöitä, joiden tutkijat päättelevät laukaisevan haukottelukohtaukset. Naiset myös raportoivat haukottelukohtausten helpottaneen tai lykkääntyneen omatoimisen viilentämisen kautta (otsalle kylmää, kylmä suihku jne.).

Lämmönsäätelyteorian valossa haukottelun määrän pitäisi vaihdella ympäristön lämpötilasta riippuen – enemmän haukotuksia kuumassa ja vähemmän viileässä.

"Juuri tämä teoriassa vaivaa. On uskottavaa, että ruumiin ja myös aivojen lämpötilaa halutaan laskea, vaikuttaahan se myös esimerkiksi uneen, mutta haukottelevatko ihmiset kesäkuumalla enemmän kuin talvisin? En ole suinkaan varma, että näin olisi", Rintamäki pohtii.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat testanneet ympäristön lämpötilan vaikutusta papukaijoilla (Melopsittacus undulatus), joilla haukotus ei tartu yksilöstä toiseen. Nousevassa lämpötilassa (22–34°C) papukaijat haukottelivat selvästi enemmän kuin sitä kylmemmässä tai kuumemmassa lämpötilassa. Ruumiinlämpöä kuumempaa ilmaa ei ole järkeä haukotella, koska se ei enää viilennä. Papukaijakoe on tosin saanut osakseen voimakasta kritiikkiä.

 

Aiheesta enemmän:

Gallup AC, Gallup GG Jr. Yawning and thermoregulation. Physiology & Behavior 2008 Sep 3;95(1-2):10-6. Review.

Gallup GG Jr, Gallup AC. Excessive yawning and thermoregulation: two case histories of chronic, debilitating bouts of yawning. Sleep & Breathing. 2009 Aug 6 [Epub ahead of print].

Andrew C. Gallup, Michael L. Miller, Anne B. Clark. Yawning and thermoregulation in budgerigars, Melopsittacus undulatus. Animal Behaviour, Volume 77, Issue 1, January 2009, Pages 109-113.

Leandro de Castro Siqueira. Yawning and thermoregulation in budgerigars: lack of support from results. Animal Behaviour, In Press, Corrected Proof, Available online 31 August 2009.

Haukottelu englanninkielisessä Wikipediassa.

Tuure Hurme



Share Lähetä linkki Tulosta uutinen Uutisarkisto


 Neljä tuoreinta uutista

Skip Navigation Links
Arkisto
Duunitohtorit
Kyselyt
Näkökulmat
Toimitus
Uutiset
Vinkit
Skip Navigation Links
Arkisto
Duunitohtorit
Kyselyt
Näkökulmat
Toimitus
Uutiset
1,87 miljoonaa työikäistä saa huoltoa
Aamu-uninen ei ole laiska
Aiheuttaako kännykkä syöpää?
Alle 35-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvussa
Allergian voi selättää siedättämällä
Ammattiarvioitsija ei arvaile
Auringon palvonnalla on rajansa
Avaruudessa tarvitsee monia kykyjä
Avotoimistoissa on enemmän sairauspoissaoloja
Eläke on lääke uniongelmiin
Elämysmatkailija voi hyvinkin selvitä elossa
Emme aina tunne kykyjämme
Epäterveellisemmät ammatit selittävät naisten sairastelua
Erityistyölaseilla tehoa tietokonetyöhön
Esimies johdattaa alaisensa työn imuun
Esimies on tiimeissä tiedon portinvartija
Esimies vaikuttaa sairaan lapsen äidin rasittuneisuuteen
Facebookia kesytetään työpaikoilla
Festivaaleilla viihtyvät myös työntekijät
Haitallinen hiukkanen vai ei?
Haukottelun mysteeri ratkeamassa?
Hiukset eivät lakkaa kasvamasta
Home haisee työpaikoilla
Huono-osaisten alueiden opettajat ovat sairaampia
Hyssyttely ei auta työpaikan päihdeongelmaan
Hyvät elämäntavat pidentävät työuria alusta, keskeltä ja lopusta
Ihana rusketus voittaa ihosyöpäriskin
Ihanat itikat kuuluvat kesään
Ilmaston mukana muuttuu myös työnteko
Ilmastonmuutos on haaste työterveydelle
Ilmat kuntoon työpaikoilla
Internet toimii yhä useamman lääkärinä
Istuminen vaarantaa terveyden
Jalat lähtevät alta yhä useammin
Järki jäätyy kylmässä
Joka toisella on kova kiire
Joustamaton työaika vie mehut
Jo yhdet lyhyet unet sekoittavat pakan
Kahvista saa tarkkaavaisuutta ja sydänterveyttä
Käskyttävä terveysvalistus on tiensä päässä
Kehuista on pulaa työpaikoilla
Keksi pyörä uudestaan
Kesälomalla ostetaan t-paitoja ja tehdään salaa töitä
Keskeytyskielto työpaikalla tukee muistia
Ketkä nuoret jäävät työn ja opiskelun ulkopuolelle?
Kiireessä tehdään huonoja rekrytointeja
Kiusaaja välttelee kohdettaan
Kokki tekee muutakin kuin ruokaa
Korkeasta koulutuksesta pitkä työura
Kriisiä ei kannata tuhlata
Vinkit