Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, naisilla on miehiä enemmän sairauspoissaoloja töistä. Erityisesti lyhyitä, itse ilmoitettuja 1–3 päivän sairauspoissaoloja on naisilla enemmän. Pidempien, yli kolmen päivää kestävien lääkärin vahvistamien sairauspoissaolojen kohdalla sukupuoliero on pienempi, mutta niitäkin naisilla on enemmän. Helsingin kaupungin työntekijöillä tehty tutkimus tuo uutta valoa tähän sukupuolieroon.

Huomattava osa sukupuolierosta selittyy miesten ja naisten jakautumisesta eri ammattien välille, kertoo tutkimus, jossa oli mukana kymmeniä tuhansia työntekijöitä 196 ammatista. Tutkituilla naisilla oli jopa 54 prosenttia miehiä enemmän itse ilmoitettuja 1–3 päivän sairauspoissaoloja, mutta kun ammatti otettiin huomioon tilastoanalyysissa, sukupuolierosta hävisi jopa puolet. Sukupuolien välisestä erosta selittyy siis noin puolet sillä, että naisia on enemmän sellaisissa ammateissa, jotka aiheuttavat herkemmin työntekijän sairauspoissaoloja. Samoissa ammateissa olevilla miehillä on niin ikään paljon sairauspoissaoloja, mutta koska ammatti on naisvaltainen, koituu naisille yhteensä selvästi enemmän poissaoloja tilastoihin.

Lääkärin vahvistamia, yli 3 päivän poissaoloja oli naisilla 63 prosenttia miehiä enemmän, ja ammatti selitti erosta kolmanneksen. Pitkissä, yli 60 päivän poissaoloissa sukupuoliero oli pienempi: ammatti selitti jälleen puolet eroista. Suuri osa naisten sairauspoissaoloista juontaa juurensa mielenterveyshäiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista, joita oli naisilla selvästi miehiä enemmän. Nämä diagnoosit ovat niin ikään ammattiin liitoksissa – kun ammatti otettiin huomioon, sukupuoliero pieneni huomattavasti.

Kun työmarkkinat ovat eriytyneet mies- ja naisvaltaisiin aloihin ja ammatteihin, saattavat myös työtehtävät, työolot yms. erota sukupuolten välillä selvästi. Tämä selittää myös osan naisten ja miesten eroista sairauspoissaoloissa. Naiset ovat sijoittuneet vähemmän terveellisiin ammatteihin kuin miehet, ja siksi ammatin huomioiminen tilastotutkimuksessa vähentää sukupuolten välistä eroa huomattavasti.

Ammatti ei kuitenkaan selitä kaikkea. Vielä ammatin huomioimisen jälkeenkin naisilla oli 1,27 kertaa enemmän lyhyitä, itse ilmoitettuja poissaoloja, ja 1,41 kertaa enemmän pidempiä, lääkärin vahvistamia sairauspoissaloja kuin miehillä.

Väestötasolla suomalaisella miehellä oli vuonna 2008 keskimäärin 9 sairauspoissaolopäivää ja naisella 11 (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus).

Lisää aiheesta:
Laaksonen, Mastekaasa, Martikainen, Rahkonen, Piha, Lahelma: Gender differences in sickness absence – the contribution of occupation and workplace. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health, online first article 9.3.2010.

Tuure Hurme