Erilaisilla kognitiivisilla eli tiedonkäsittelyyn liittyvillä testeillä, kuten muisti- tai päättelytesteillä, voidaan arvioida henkilöiden kognitiivista toimintakykyä esimerkiksi työhaastatteluissa ja työkyvyn arvioinnissa.
"Yksilön todellinen, yleispätevillä testeillä mitattu kognitiivinen suoriutuminen ja hänen oma arvionsa suoriutumisesta voivat viimeaikaisten tutkimusten mukaan olla hyvin erilaisia," sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski. "Ajattelu- ja tulkintatavat vaikuttavat oman suoriutumisen arviointiin, ja ihmisellä voi olla taipumus vähätellä tai liioitella kykyjään. "
Siksi arvioinneissa ei riitä, että asiasta kysytään, vaan tarvitaan testimenetelmiä, joilla voidaan arvioida kognitiivista toimintakykyä objektiivisesti ja luotettavasti.
"Lisäksi testin täytyy olla tarpeeksi haastava, jotta sillä voidaan arvioida myös korkeasti koulutettujen ja vaativaa työtä tekevien henkilöiden toimintakykyä", Kalakoski lisää.
Myös arvioijan tekemä subjektiivinen kyvykkyyden arviointi on riskialtista. Esimerkiksi työnhakijoita koskevissa arvioissa voivat arvioijan tietämättä vaikuttaa toissijaiset tekijät. Joku saattaa esimerkiksi hyvin vakuuttavasti sanoa osaavansa, mutta ei todellisuudessa osaakaan.
"Eräässä tutkimuksessa todettiin myös, että jopa henkilön pituus vaikutti arvioijan arvioon kyvykkyydestä. Siis objektiivisesti yhtä kyvykkäistä henkilöistä pidemmät arvioitiin kyvykkäämmiksi. Jopa ulkoiset seikat saattavat siis vääristää arviointeja arvioijan tiedostamatta", erikoistutkija selittää.
Huolimatta siitä, että oma arvio osaamisesta voi poiketa yleispätevän testin tuloksista, käytetään itsearviota nykyään paljon mm. koulutus- ja tiedemaailmassa. Onko tämä väärin?
"Ei suinkaan. Esimerkiksi laajasti käytössä olevan portfoliokäytännön tehtävä on oman osaamisen esittely. Sillä henkilö antaa sisältöä omalle osaamiselle ja konkretisoi taitojaan. Mutta sitten jos tällaisia subjektiivisia menetelmiä käytetään toimintakyvyn mittareina, saattaa arvio mennä metsään. Kognitiivista toimintakykyä ei pitäisi arvioida yksinomaan itsearvion pohjalta," Kalakoski sanoo.
Objektiivisten arviointimenetelmien korostamisessa ei ole tarkoitus panna ihmisiä järjestykseen ja parhaat tekemään töitä. Niiden avulla voidaan selvittää toimintakyvyn rajoituksia ja vahvuuksia ja ne auttavat sovittamaan työn kullekin ihmiselle sopivaksi. Siten työnteko on sujuvaa ja tehokasta eikä työntekijä kuormitu tarpeettomasti.
Lisätietoa aiheesta:
Aivot ja työ -tutkimuskeskus Työterveyslaitoksessa
Työterveyslaitoksen henkilöarviointipalvelu
Psykologia-lehden artikkelin lyhennelmä