Astronautti, kosmonautti, taikonautti... Suomessa tietysti finnautti! Minkähänlaista olisi finnautin työ? Sunnuntaina alkavassa Ylen Finnautti-ohjelmassa poraudutaan ihmiskehon ja -mielen ominaisuuksiin vaikeissa olosuhteissa. Tarkoituksena on selvittää, olisiko viiden hengen suomalaismiehistöstä avaruuteen. Asiantuntijat tarkkailevat, kun miehistö suorittaa rankkoja fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia testejä. On kuntotestejä, G-voimia, painekammioita, hapettomuutta, lämpötilan vaihtelua, sukeltamista, henkisen kantin koetta, ryhmätyön testausta... Sekä eräässä jaksossa 40 tuntia kestävä univajetesti, jonka toteuttaa Työterveyslaitos. 
  
"Univajetutkimuksissa koehenkilöiden terveydentila aina tutkitaan ennen tutkimusten aloitusta, jotta uskallamme valvottaa heitä. Terveelle ihmiselle ei pitäisi tulla terveysriskejä siitä, että häntä valvotetaan kertaluontoisesti esim. 40 tuntia. Kerran valvotimme ja mittasimme Norjassa merisotilaita 60 tuntia. Totta kai univajeen kertyessä he ajoivat enemmän kolareita ajosimulaattorilla, nuokkuivat yms., mutta eivät he mitenkään seonneet. Ryhmädynamiikkakin sujui", kertoo myös Finnautissa testimittauksia toteuttanut tutkija Kati Pettersson Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksesta.

Univajeen kestävyys on hyvin yksilöllistä. Toisiin univaje vaikuttaa todella paljon, toisiin hyvin vähän. Karkeasti sanottuna kolmasosa ihmisistä kestää univajetta hyvin, kolmasosan kestävyys on ihan ok ja kolmasosa ei kestä univajetta juuri lainkaan.

"Koska univajeen kestävyys on ilmeisesti synnynnäistä, sitä ei voi treenata. Mutta kokemus valvomisesta ja univajeesta esimerkiksi ammatin kautta voi mahdollistaa realistisemman arvion omasta suoriutumisesta univajeen alaisena", Pettersson selittää.

Yleensä ihminen nimittäin arvioi oman suoriutumisensa univajeessa yläkanttiin. Fysiologiset mittarit näyttävät jo vajetilan, mutta omassa arviossa se ei näy. Ammatissaan paljon valvovilla ihmisillä oma arvio osuu usein paremmin oikeaan.

"Univaje liittyy moneen työhön. Mm. poliisit, palomiehet, sairaalahenkilökunta, öljynjalostamot, ydinvoimalat, liikenne ja ylipäätään kaikenlaiset valvomot kamppailevat univajeen kanssa", Pettersson sanoo.

Ikä on yksi määräävä tekijä: vanhemmat kestävät univajetta nuoria huonommin. Myös luontainen vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa yllättävän paljon, jopa enemmän kuin valvotun ajan määrä. Finnautitkin olivat keskimäärin väsyneempiä aamulla valvottuaan 30 tuntia kuin illalla valvottuaan 40 tuntia. Valvomisen yhteydessä finnautit tekivät tietokonepohjaista testiä, jossa piti suorittaa samanaikaisesti mm. muistia ja valppautta mittaavia tehtäviä.

"Tämä oli meille tärkeä harjoitus, sillä olemme tehneet paljon univajetutkimusta laboratoriossa, mutta nyt pääsimme testaamaan mittausvälineitä kentälle. Tarkoituksena kuormituksen mittaamisessa on yleensäkin mennä enemmän kentälle, lähemmäs työntekijöitä."

Kuusiosainen ohjelmasarja Finnautti alkaa ensi sunnuntaina 19.9. klo 18.15 TV1:ssä.

Aiheesta enemmän:

Finnautti-ohjelma.

Työterveyslaitoksen Uni ja vireys -sivut, jossa unitietoa ja työkaluja.

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus.

Tuure Hurme