Viime keväänä julkaistu kansallinen allergiaohjelma erottaa vaikeat allergiat lievistä. Noin 60–70 prosenttia allergisista ihmisistä kärsii lievistä oireista. Heidän kohdallaan on havaittu, että tiukka välttämisruokavalio tai siitepölyjen ja eläinallergeenien kaltaisten yleisten allergeenien välttäminen elinympäristössä saattaa pahentaa oireita, kun elimistö ei siedä enää pientäkään määrää allergisoivaa ainetta. Siedätyshoidon on puolestaan havaittu koulivan elimistöä sietämään pieniä määriä allergeenia, jolloin reaktiotkin lievenevät. Allergiaohjelman tarkoitus on lisätä sietokykyä ja välttää välttämistä. Allergia on sairaus vain vakavissa muodoissaan, ja silloin välttäminen toki on paikallaan.
Työelämän allergioiden suhteen on kuitenkin hieman toinen ääni kellossa.
"Työelämän allergeenit ja altisteet ovat suurempi terveysuhka, eikä niissä ajatus sietokyvyn lisäämisestä toimi samalla tavalla. Vehnäjauholle herkistynyt ja allergian saanut leipuri kehittää todennäköisesti astman ja saa nuhaoireita, jos altistuminen ei lopu. Tässä ei siedätys auta. On eri asia altistua jollekin asialle töissä joka päivä, kuin olla tekemisissä esimerkiksi koivun kukinnan kanssa neljä viikkoa vuodessa. Altistumismäärä on aivan erilainen," sanoo allergologi Elina Toskala Työterveyslaitoksesta.
"Aihetta siedätyshoitoon voi olla, jos allergialääkkeiden käytöstä huolimatta on allerginen nuha tai alahengitystieoireita. On jonkin verran näyttöä esimerkiksi siitä, että siedätyshoito vähentää uusien astmojen kehittymistä allergista nuhaa sairastavilla potilailla. Jos altistumisen määrä on kuitenkin hyvin suuri, kuten usein työelämässä, niin silloin ei kannata altistua ollenkaan," Toskala selittää. Työperäistä allergiaa syntyy helpommin, jos on jo muutenkin allerginen. Ja sitähän Suomessa riittää: jopa 40 prosentilla väestöstä on herkistymistä jollekin valkuaisaineelle. Yleisimpiä ovat koivu, heinät, kissa ja koira.
Allergiataistelussa ei työpaikkaruokailulla tai työpaikan siisteydellä ole juuri merkitystä. Kuitenkaan turha altistuminen pölylle ja erilaisille hengitystie-ärsykkeille työpaikalla ei ole hyväksi kenellekään.
"Pääosa ruoka-aineallergioista häviää kouluikään mennessä, joten ne eivät niinkään ole riesana työelämässä. Immunologinen vasteemme kehittyy ensimmäisten elinvuosiemme aikana, ja tämän vuoksi altistuminen mikrobeille varhaislapsuudessa on hyödyllistä ns. hygieniahypoteesin mukaan," allergologi kertoo.
Uuden allergiaohjelman tiimoilta kirjoitetaan parhaillaan uusiksi isoa joukkoa hoito-oppaita ja järjestetään koulutustilaisuuksia. Työterveyshuoltoja varten räätälöidään omia koulutustilaisuuksia lähitulevaisuudessa.
Lisää aiheesta:
Valtakunnallinen ALLERGIAVIIKKO 30.3.-5.4.2009
Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 Filha ry: sivuilla (Finnish Lung Health Association)
Allergiatietoa ja hoito-ohjeita Terveyskirjastossa
Allergia- ja astmaliitto