Työterveyshuolto on työntekijän lakisääteinen oikeus, ja työterveyshuoltojen asiakkaana on 1,87 miljoonaa työikäistä. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa 2007 -katsaus kertoo, että viime vuosina terveydenhoitajien määrä työterveyshuollossa on lisääntynyt merkittävästi, mutta lääkärien ja psykologien määrä on kasvanut vain hieman ja fysioterapeuttien määrä on jopa laskenut. Fysioterapeutti- ja psykologivoimavaroihin on katsauksen mukaan kiinnitettävä tulevaisuudessa enemmän huomiota. Vaikka työterveysyksiköiden lääkärit ovat yhä useammin päätoimisia ja päteviä, on yksikkötarkastelussa peräti joka toinen työterveysyksikkö kuitenkin ilman työterveyshuollon erikoislääkäriä.
Työterveyshuollon palvelurakenne on muutoksen kourissa. Työterveyshuolto voidaan järjestää neljällä tavalla: kunnallisesti, työnantajan itsensä järjestämänä, usean työnantajan yhteisesti järjestämänä tai yksityisesti. Näistä nimenomaan yksityiset yksiköt eli ns. lääkärikeskukset ovat nousseet esiin.
"Lääkärikeskukset ovat lisänneet asiakasmääräänsä lähes 200 000 henkilöllä vuosina 2004−2007, ja tällä hetkellä lähes joka toinen asiakas saa palvelunsa lääkärikeskuksista", kertoo tiimipäällikkö Pirjo Manninen Työterveyslaitoksesta. "Kaikki muut tuottajaryhmät − yritysten omat ja yhteiset työterveysyksiköt sekä kunnalliset työterveyshuollot − ovat menettäneet asiakkaitaan."
Kunnallisen työterveyshuollon muutos on välttämätön, sillä perinteisillä terveyskeskusten työterveyshuolloilla ei ole voimavarojensa suhteen useinkaan edellytyksiä tuottaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia palveluja. Erityisesti työterveyspalveluiden tasavertainen saatavuus haja-asutusalueilla on turvattava, katsauksessa todetaan. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mielestä kunnallisen palvelujärjestelmän muutoksessa tulee tukea yksikkökoon suurentamista ja verkostoitumista. Yksikkökoon suurentaminen tukee henkilöstön saatavuuden, pätevyyden ja moniammatillisuuden myönteistä kehitystä.
Työterveystoiminnan painotuksista pitäisi katsauksen mukaan käydä julkista keskustelua. Työterveyshuolto ei nimittäin ole 2000-luvulla kehittynyt työterveyshuoltolain uudistuksen tavoitteen mukaisesti ennaltaehkäisevään suuntaan, vaan etenkin lääkärintyössä painottuu sairaanhoito.
Kun palkansaajista työterveyshuollon piirissä on 87 prosenttia, olisi yrittäjien keskuudessa tietoisuuden lisäämiselle tarvetta, sillä työterveyshuollon kattavuus on vain noin 17 prosenttia. Maatalousyrittäjien työterveyspalveluissa Suomi on kuitenkin edelläkävijä: maatalousyrittäjistä noin 39 prosenttia oli työterveyshuollon piirissä vuoden 2008 lopussa Melan tietojen mukaan.
Aiheesta enemmän:
Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto-sivusto.
Työterveys Duodecimin Terveyskirjastossa.