Näkökulma
Unelmatyö saa minut hymyilemään
Astun työpaikkani ovesta sisään. Huomaan, että kollegani on tuonut pihaltaan vastaanoton pöydälle kukkia, jotka huumaavat tuoksullaan. Tervehdin kollegaa, haen kupin kahvia ja siirryn työhuoneelleni.
Mietin hetken, kuinka tyytyväinen olen työhöni. Teen työtä, jonka päämääränä on auttaa toisia ihmisiä tavoittamaan mielekkäämpi elämä. Voin käyttää työssäni omia vahvuuksiani, ja saan päättää itsenäisesti, kuinka pääsen työni tavoitteisiin. Tavoitteet olemme asettaneet esimieheni kanssa kehityskeskustelussa. Samalla olemme sopineet, mihin koulutuksiin voin kuluvan vuoden aikana osallistua.

Esimieheni on helposti lähestyttävä, ja hänen kanssaan voin keskustella vaikeistakin asioista.
Aloitan päivän työt keskittymällä sen hetken tärkeimpään työtehtävääni. Laitan oven kiinni, jotta työkaverini tietävät keskeyttää työni vain kiireellisissä asioissa. Uppoudun työhöni, enkä huomaa ajan kulua.
Iltapäivällä käyn inspiroivan keskustelun kollegani kanssa. Saan häneltä lisää ideoita omaan tehtävääni. Esimiehemme tulee luoksemme, ja vaihdamme hänen kanssaan muutaman ajatuksen edellisenä päivänä pitämästämme koulutuksesta. Pohdimme, missä onnistuimme, ja mitä pitäisi tehdä toisin seuraavalla kerralla. Ilmoitan samalla kollegalleni ja esimiehelleni, että teen seuraavan päivän etätöitä. Olen onnellinen, kun voin valita paikan, jossa teen ajatus- ja kirjoitustyötä.
Päivän lopuksi laitan tietokoneeni kiinni, käyn mielessäni läpi huomisen tehtäviä ja hymyilen. Olen unelmatyöpaikassani.
Sanna Leino
Jos myös Sinua kiinnostaa kantaa kortesi kekoon unelmatyöpaikan puolesta ja kirjoittaa tälle palstalle, katso täältä lisätietoja!