"Ihan karsea päivä", sanoi nuori nainen ystävälleen junassa ja jatkoi: "Ei millään meinaa jaksaa kuunnella jatkuvaa valitusta". 

 

Keskustelun myötä kävi ilmi, että nainen työskenteli kaupan kassalla ja joutui kuuntelemaan päivät pitkät valituksia kassajonon hitaudesta, hintojen erheellisyydestä, myyjien vähyydestä, tarjoustuotteiden loppumisesta, käytävien ahtaudesta jne. Olipa yksi rouva keksinyt syyttää kertojan työkaveria aiheettomasti nimittelystä, jolloin potkut olivat olleet lähellä. Tuli vuodatusta kuunnellessa mieleen opettajaystäväni kertomukset siitä, mitä kaikkea epäasiallisuuksia vanhemmat opettajille syytävät.

 

Koska myös asiakkaalla on vastuu käytöksestään, ehdotan "asiakastaidot"-käsitteen lanseeraamista, jos sellaista ei vielä ole lanseerattu. Näiden taitojen kohentuminen parantaisi monen palvelu- ja opetustehtävässä työskentelevän hyvinvointia. Eikä kysymys ole muusta kuin siitä, että myös asiakkaana ollessamme pidämme mielessämme normaalit käytöstavat.
 
Miten sitten kohentaa asiakastaitoja? Voisiko esimerkiksi kaupan seinällä olla asiakkaiden käyttäytymissäännöt? Vai karkottaako moinen ohjeistus asiakkaat? Entä jos televisiossa olisi huumorilla höystettyjä tietoiskuja esimerkiksi siitä, miten kassalla kuuluu ja ei kuulu käyttäytyä. Työpaikat voisivat myös valita vuoden asiakkaan ja kertoa julkisissa perusteluissaan, mikä tekee kyseistä asiakkaasta miellyttävän palvella. Näin taitavat taksinkuljettajat jo tehdäkin.

 

Keinoja on monia ja asiakastyötä tekevät työyhteisöt keksivät varmasti itse toimivimmat ratkaisut, kunhan yleisesti hyväksymme sen tosiasian, ettei asiakas ole aina oikeassa.