"Nykyään työhyvinvoinnin yhteydessä kuulee usein puhuttavan sosiaalisesta pääomasta, johon kuuluvat ainakin luottamus, yhteisöllisyys ja vastavuoroisuus. Mistä tässä on kysymys? Miten voisin kasvattaa sosiaalista pääomaa?"

– Pääoma kasvamaan

Hyvin ajankohtainen kysymys. Sosiaalinen pääoma on käsitteenä moniulotteinen ja sen määritelmä riippuu määrittelijästä.  Perusajatus on kuitenkin, että sosiaalista pääomaa syntyy yhteisössä tai ryhmässä luottamuksen, vastavuoroisuuden ja yhteisten arvojen pohjalta.

Sosiaalisen pääoman muodostumista on tutkittu esimerkiksi äänestysalueilla, naapurustoissa, kouluissa ja yhdistystoiminnassa. 2000-luvulla sosiaalisen pääoman tutkimus on laajentunut työyhteisöihin.

Esimerkiksi Työterveyslaitoksella on kehitetty työyhteisön sosiaalisen pääoman mittausmenetelmä, joka perustuu kyselyyn. Siinä arvioidaan mm. pidetäänkö työyhteisön jäseniä ajan tasalla työasioissa, toimivatko työyhteisön jäsenet yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita, tunteeko jokainen olevansa ymmärretty ja hyväksytty työyhteisössään sekä onko työyhteisössä me-henkeä.

Työyhteisön sosiaalisella pääomalla on vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vähäinen sosiaalinen pääoma omassa työyksikössä lisää masennukseen ja verenpainetautiin sairastumisen riskiä. Toisaalta korkea sosiaalinen pääoma työssä voi auttaa edistämään elintapoja, esimerkiksi lopettamaan tupakoinnin.

Toistaiseksi on vain vähän tutkimustietoa siitä, miten sosiaalista pääomaa voisi työyhteisössä kasvattaa. Teorian mukaisesti sosiaalista pääomaa syntyy erilaisten toimijoiden välisestä yhteistyöstä, mikäli toimijoiden välillä vallitsee avoimuus ja luottamus. Sosiaalisen pääoman rakentaminen edellyttää erilaisuuden sietokykyä ja kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa.

Tampereen yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa osoitettiin, etttä valtionhallinnossa tietyt organisaation piirteet, kuten työprosessiin liittyvä autonomia ja monipuolistuneet työtehtävät, edesauttavat sosiaalisen pääoman muodostumista. Samoin selkeä työnjako ja "jämäkkä johtajuus" tuottavat myös sosiaalista pääomaa. Kun puhutaan organisaation sosiaalisesta pääomasta, tulee ottaa huomioon myös henkilöstön luottamus ylimpään johtoon ja sitoutuminen sen määrittelemiin tavoitteisiin.

Tiimipäällikkö Tuula Oksanen, Työterveyslaitos