Duunitohtori
Mitä voin tehdä, jotta lounaan jälkeen ei iskisi väsymys?
9.8.2011 12:00
"Mitä voisin tehdä, jotta lounaan jälkeen ei iskisi kauhea väsymys? Työteho olisi paljon parempi ilman tunnin pari kestävää iltapäivän väsymysvaihetta."
– Ikitorkkuja
Väsymys lounaan jälkeen on monelle tuttua. Elimistön vireystila on luonnollisesti matalimmallaan iltapäivällä (klo: 14–16.00) sekä aamuyöllä (klo: 03–06.00). Tämän huomaa väsymysjaksoina näinä aikoina.
Suuri väsymys ruokailun jälkeen voi johtua myös siitä, että on nukuttu liian vähän tai siitä, että ateriarytmi ja ruuan laatu eivät ole kohdallaan. Riittävällä nukkumisella sekä laadukkaalla ja oikea-aikaisella syömisellä voidaan ehkäistä väsymystä. Myös hyvästä nestetasapainosta huolehtiminen on tärkeää. Nestevaje väsyttää ja voi aiheuttaa päänsärkyä. Siksi muutaman vesilasillisen juominen työpäivän aikana kannattaa.
Sopiva väli aterioille on 3–4 tuntia. Säännöllinen syöminen auttaa pitämään annokset kohtuullisina ja vireyskin pysyy hyvänä. Mikäli aamupala on jäänyt väliin tai siitä on liian pitkä aika, tulee lounaalla helposti syötyä turhan suuri annos. Sekä nälkä että suuret ja raskaat ateriat väsyttävät.
Säännöllisen ruokailun ja kohtuullisten annosten lisäksi on oleellista mitä lautaselleen laittaa. Jokaisella aterialla olisi hyvä noudattaa lautasmalli-ideaa: Puolet lautasesta kasviksia, 1/4 perunaa, riisiä tai pastaa ja 1/4 lihaa, kalaa tai kanaa. Lisäksi lautasmalliin kuuluu pala ruisleipää tai muuta kuitupitoista leipää, sipaisu kasvimargariinia sekä lasi rasvatonta maitoa. Lautasmalli-ideaa kannattaa hyödyntää myös eväsruokailussa.
Kuitu ruoassa vaikuttaa niin, että verensokeri nousee hitaasti ruokailun jälkeen ja pysyy pidempään tasaisena. Vireyskin on tällöin parempi. Siksi ruualle on hyvä valita kuitupitoista leipää, riisiä tai pastaa. Sen sijaan runsaasti sokeria sisältäviä ruokia on syytä välttää, koska ne nostavat verensokerin nopeasti. Verensokeri kuitenkin myös laskee nopeasti, ja tällöin väsyttää. Kaikki lautasmallin osat ovat tärkeitä, koska saamme niistä tarvittavia ravintoaineita (kuitua, proteiinia, hiilihydraattia, rasvaa sekä vitamiineja ja kivennäisaineita) ja energiaa riittävästi ja sopivassa suhteessa. Tämä vaikuttaa vireyteemme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Kofeiinipitoiset juomat, kuten kahvi, piristävät, jos niitä juodaan kohtuullisesti päivittäisessä käytössä. Jos käyttö on runsasta, ei piristävää vaikutusta saada aikaan silloin kun siihen olisi tarvetta. Kofeiinipitoisten juomien vaikutus on kuitenkin yksilöllinen eivätkä ne poista väsymyksen aiheuttajaa.
Tauot työpäivän aikana ovat myös tärkeitä. Tauon aikana voi esimerkiksi venytellä, kävellä, jutella työkaverin kanssa tai tuulettaa työhuonetta. Myös hyvästä kunnosta huolehtiminen liikkumalla vapaa-aikana pitää virkeämpänä myös työssä.
Nina Nevanperä, tutkija ja ravitsemusterapeutti, Työterveyslaitos