Vastaus:
Slow Food -liike käynnistyi 1986 Italiassa Carlo Petrinin toimesta. Hän kyllästyi pikaruuan voittokulkuun, kun Roomassa Piazza di Spagnalle tuli ensimmäinen pikaruokapaikka. Slow Foodin ajatuksena on tarjota lähiruokaa kaikessa rauhassa nautiskellen. Ruuan tulee olla laadukasta ja mahdollisimman puhdasta.

 

Slow-liike on levinnyt myös monille muille elämän aloille, mm. Slow Travel, Slow Shopping, Slow City ja Slow Life ovat slow-liikkeen alakulttuureja. Muutama vuosi sitten sain idean "slow workista". Globalisaatio on kiihtynyt 2000-luvulla ja vauhdittanut työelämän kiihtyvää rakennemuutosta. Sijoittajat hakevat yhä parempaa tuottoa sijoituksilleen ja mahdollisimman nopeasti. Pikavoittojen tavoittelu on kiihdyttänyt myös työelämän tahtia siten, että erilaisia jaksamisongelmia esiintyy yhä enemmän. Mihin tämä lopulta johtaa?

 

Pitäisikö meidän kaikkien miettiä vähän tarkemmin, mikä on kestävää kehitystä ihmisen ja työelämän kannalta? Slow work -ajattelun toteuttaminen on tapa parantaa työelämän laatua. Työurien pidentämisen tarpeesta ollaan liikuttavan yksimielisiä. Mutta miten sitä toteutetaan, siitä ollaan kovin montaa mieltä.

 

Slow work ei ole laiskuutta. Keskittyminen perustehtävän kannalta järkevään ja älykkääseen tapaan toimia voi auttaa hallitsemaan työelämän haasteita. Tehdään asiat kerralla mahdollisimman hyvin. Suunnitellaan kunnolla ja keskitytään olennaisiin asioihin. Käytetään niihin riittävästi aikaa ja huomioidaan paremmin työntekijän tarpeet työssä. Ei hosuta ja touhoteta kaikkien muotivirtausten perässä.

 

Ajan arvostaminen on osa slow work -ajattelua. Se ei tarkoita tarpeetonta hidastelua tai laiskuutta vaan ihmisen perustarpeiden parempaa huomioimista työelämässä. Onnistumisen kokemukset siivittävät meitä eteenpäin kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Nämä asiat ovat keskeisiä slow work -ajattelussa. Se ei ole uusi asia vaan paremminkin kadotettu asia, joka tulee löytää uudelleen.

 

Organisaation toiminnassa riittävän selkeän perustehtävän toteuttamisessa tarvitaan hyvää rakennetta ja työn organisointia. Työyhteisöissä tulee olla yhteisesti sovitut pelisäännöt, riittävästi kuuntelua ja aitoa vuorovaikutusta. Tarvitaan avoimuutta työasioissa ja selkeää johtajuutta. Myönteisyys, toisten arvostaminen ja kunnioittaminen sekä yhteistyö ja työn ilo on saatava taas kunniaan. Yhteistyön tekemisen taito osaltaan auttaa meitä menestymään. Eettisyys, vastuullisuus ja sosiaalisen systeemin kestävä kehitys ovat myös osa slow work -ajattelua.

 

Terve hitaus kunniaan, annetaan tilaa enemmän ajattelulle ja palautumiselle. Tehdään työtä huolellisesti ja nautitaan siitä hieman hitaammassa tahdissa. Se voi lopultakin olla paljon tuottavampaa kuin kiireinen ja tarpeettomasti stressaava toiminta.