Kyseessä on jäänne kuusipäiväisestä työviikosta, jolloin lauantai oli yleisesti työpäivä. Lauantai katsottiin arkipäiväksi ja siten lomapäiväksi vuosilomaa pidettäessä. Nykyään on käytössä viisipäiväinen työviikko, mutta edelleen vuosilomalaissa arkipäivällä tarkoitetaan "muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää". Lauantai on siis arkipäivä.

 

Suomessa alkoi siirtyminen viisipäiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon vuonna 1965, kun SAK ja STK solmivat työaikasopimuksen. Tällöin lauantaista tuli yleisesti vapaapäivä, mutta käytäntönä oli, että lomapäivät laskettiin edelleen arkipäivinä eli lomapäivinä pidettiin myös lauantaita. Vuosilomalakia uudistettaessa 1972 tätä käytäntöä jatkettiin. Vuosilomalakia valmistelleen hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että tämä seikka ei sinänsä vähennä työntekijän vuosilomaoikeuksia. Kyse on ainoastaan valitusta tekniikasta loman pituuden määrittämisessä. Kaiken lähtökohtana todettiin olevan, että kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työntekijän tulee saada neljän viikon loma.

 

Jollei lauantaita laskettaisi lomapäiväksi, johtaisi tämä siihen lakitekniseen muutokseen, että annettavien lomapäivien lukumäärää olisi vastaavasti vähennettävä. Eli käytännössä 2 lomapäivää per kuukausi saaneet saisivatkin nyt 1,67 lomapäivää per kuukausi, jotta lomaa kertyisi neljä viikkoa. Vastaavasti 2,5 lomapäivää per kuukausi ansainneet saisivat nyt 2,08 päivää per kuukausi. Tämä laskentasysteemi tuskin olisi nykyistä selkeämpi. Valittua järjestelmää pidettiin tuolloin parempana.

 

Toinen vaihtoehto olisi, että annettavien lomapäivien lukumäärää ei edellä kuvatulla tavalla muutettaisi. Tällöin vuosilomaoikeus pitenisi, eli vuodessa kertyneet 24 lomapäivää (2 per kk) antaisivatkin yhtäkkiä neljän viikon ja neljän päivän verran lomaa. Asiaan ei koskettu myöskään vuonna 2005, jolloin taas tehtiin uusi vuosilomalaki.

 

Vuosilomalakikomitean 2005 esitys vuosiloman pituudesta oli yksimielinen. Palvelussuhteen kestosta riippuen lomaa ansaitaan edelleen joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Komitea ei katsonut aiheelliseksi muuttaa käytäntöä loman antamisesta arkipäivinä eikä myöskään päätynyt esittämään aikaisempaa pidempiä vuosilomaoikeuksia. Mutta uuden lain mukaan on mahdollisuus työ- ja virkaehtosopimuksissa sopia vuosiloman antamisesta jollain toisellakin tapaa. Tätä mahdollisuutta ovat ainakin kuntasektori ja seurakunnat käyttäneet hyväkseen tekemissään sopimuksissa. Heillä viikon loma kuluttaa vain viisi lomapäivää.

 

 

Työministeri Tarja Filatovin vastaus 7.11.2006 kansanedustaja Esa Lahtelan kirjalliseen kysymykseen (KK 792/2006) "Aikooko hallitus ryhtyä toimiin vuosilomalain muuttamiseksi siten, että vuosilomaa kuluu viisi päivää viikossa nykyisen kuuden päivän sijaan?"

 

Työoikeuden assistentti Marjo Ylhäinen, Helsingin yliopisto.