"Kokisin, että hyötyisin mentorista työurani ohjaajana. Kysyin mentoria työpaikaltani, mutta sopivaa ja tehtävään halukasta henkilöä ei tunnu löytyvän. Joudun hankkimaan mentorin siis itse. Miten kannattaisi edetä?"
Anni

Mentorointi on hyvin vanha yksilöiden kehittämiskeino. Nimensä se on saanut kreikkalaisesta Odysseuksen tarusta, jossa Odysseus sotaretkelleen lähtiessään uskoo poikansa Telemakoksen kasvatusvastuun saaren viisaalle tietäjälle, Mentorille.

 

Monilla meistä on ollut opintojemme aikana tai työssä Mentorin kaltainen kokenut henkilö, jonka neuvoja olemme arvostaneet. Parhaimmillaan tässä toteutuu mentoroinnin syvin ajatus: kahden ihmisen välille syntyy luottamus ja arvostus, joka auttaa tutkimaan ja toteuttamaan omia mahdollisuuksia.

 

Mentoroinnilla on kaksi ulottuvuutta: Ensinnäkin organisaation lähtökohtana on tarve turvata työnsä jatkuvuus. Mentorointi onkin useimmiten oman työpaikan tai oman organisaation sisäistä toimintaa, jossa mentorina toimii kokeneempi kollega. Toisaalta yksittäiselle työntekijälle mentori on ajattelukumppani, jonka kanssa voi reflektoida sellaisia oman työn ja kehittymisen kannalta keskeisiä teemoja, joiden pohtimiseen on hyödyllistä varata rauhallista aikaa.

 

Mentoroinnin sisältöjä ovat mm. ammatillisen osaamisen lisääminen ja oman uran pohdinta, kokonaisnäkemyksen kasvattaminen, omien resurssien tunnistaminen ja itsetuntemuksen lisääminen, verkostojen laajentaminen sekä hiljaisen tiedon siirto.

 

Mentori voi tulla myös oman organisaation ulkopuolelta, jolloin monesti puhutaan työohjauksesta. Työnohjaaja-nimikkeellä on ehkä helpompi löytää itselleen ajattelukumppani silloin, kun omassa verkostossa ei ole tiedossa sopivaa kokenutta asiantuntijaa.