Todennäköisesti etsit viime syksynä sikainfluenssatietoa internetistä, sillä niin tekivät lähes kaikki. Tilastoissa sikapiikki on kuitenkin vain jäävuoren huippu: miljoonat suomalaiset löysivät netin terveystiedon jo vuosia aiemmin. Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan 62 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista internetin käyttäjistä on etsinyt terveystietoa netistä.

Kun terveystieto on internetin suosituimpia aiheita, olisi tietysti tärkeää, että tieto olisi laadukasta ja luotettavaa. Netti on kuitenkin vapaan julkaisemisen paratiisi ja sitä on mahdoton valvoa. Terveystietoa on valtavan paljon, ja laatu vaihtelee vielä valtavammin. Suomessa tietoa tuottavat mm. sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, potilasjärjestöt, tutkimuslaitokset, valtio, erilaiset yksityiset tahot ja potilaat itse. Ja periaatteessa kuka tahansa pystyy esiintymään netissä ammattilaisena, ainakin vähän aikaa.

"Näppituntuma kuitenkin on, että tieto on suhteellisen luotettavaa. Suomi on pieni maa ja ylilyönnit suomenkielisillä sivuilla huomataan nopeasti. Kaupalliset sivustotkin käyttävät usein viranomaisten tuottamaa tietoa. Aina sivustoilla ei ole tietoa siitä, kuka tiedon on tuottanut, joten silloin lukijan on tietysti hankala arvioida tiedon paikkansapitävyyttä. Käyttäjät myös sanovat keskustelevansa löytämästään tiedosta ammattilaisten kanssa, ikään kuin varmistavat asian", sanoo netin terveystiedosta väitellyt viestinnän yliopettaja Merja Drake Haaga–Helia ammattikorkeakoulusta.

Myös Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustosen mukaan luotettavaa tietoa on tarjolla:

"Tietoa on hirvittävän paljon, mutta hyvä etsijä, jolla on aikaa, löytää kyllä varmasti kohtuullisen luotettavan näkökulman asiaan kuin asiaan", lääketieteen tohtori summaa.

"Omaa taloudellista etuaan ajava sivusto saattaa kuitenkin olla hyvin luotettavan näköinen – on tieteellisen oloiset tekstit ja kirjallisuusviitteet – mutta kun tiedon ketjua seuraa loppuun asti, niin alkuperäisestä tieteellisestä artikkelista löytyy spekulaatioita, että tutkimuksen tulos saattaisi tarkoittaa sitä, tätä tai tuota, mutta sivustolla saatetaan sanoa asian olevan 'tieteellisesti todistettu'", valittelee Mustonen. 

Tämä havainto voi jäädä tekemättä, sillä tietoa etsivän kansalaisen täytyy olla pitkäpinnainen, jotta hän viitsii edes lähteä klikkaamaan auki alkuperäistä artikkelia, ja valveutunut, jotta hän pystyy arvioimaan asiaa.

Sirpaleinen tieto yhteen laariin

Usein luullaan, että netin terveystietoa käyttävät hyvin koulutetut nuoret, mutta todellisuudessa tietoa etsivät kaikenikäiset ja kaikilla koulutustaustoilla. Terveys kiinnostaa monia, ja tyypillisesti hakukoneeseen syötetään suomenkielinen hakusana välittömästi oireen tai muun tiedontarpeen ilmaannuttua.

"Meillä suositut aiheet vaihtelevat sen mukaan, mitä mediassa on tyrkyllä, esimerkiksi nyt sikainfluenssa. Suosittuja ovat myös aroiksi koetut aiheet, kuten sukupuoliterveys, seksuaalisuus ja mielenterveysongelmat. Kestosuosikkeja ovat tietysti ilmiöt, jotka koskettavat monia, kuten raskaus, lapset, infektiot, diabetes tai flunssa", Mustonen kertoo. 

Nettihaulla hätään tulee helpotusta nopeasti eikä tarvitse lähteä jonottamaan lääkäriin. Pelkästään Duodecimin Terveyskirjastosta avataan 25 miljoonaa artikkelia vuodessa, siis keskimäärin noin viisi per suomalainen.

Draken väitöstutkimuksen mukaan terveystiedon kysyntä ja tarjonta internetissä eivät kohtaa, vaikka tietoa onkin paljon. Potilaat eivät koe löytävänsä haluamaansa tietoa etsinnöistään huolimatta.

"Esimerkiksi eri viranomais- ja asiantuntijatahot tuottavat tietoa omalla sarallaan, ja tieto on sirpaloitunut lukuisille eri sivustoille. Jos käyttäjä haluaa kattavan kuvan jostain tietystä aiheesta, ei sellaista välttämättä löydy vain yhdeltä sivustolta. Tiedot ja ohjeistukset voivat jopa olla hieman erilaisia eri paikoissa Käyttäjä ei myöskään välttämättä tunne terveydenhuollon hallinnollisia rajoja, kuten että neuvola kuuluu perussairaanhoitoon, mutta synnytys erikoissairaanhoitoon", Drake kuvailee.

Potilaan kannalta ihanne olisi yksi sivusto, josta löytyisi kaikki tieto ja jonka tietoon voisi luottaa. Potilas tietäisi aina minne mennä. Rakenteilla oleva TerveSuomi-portaali, jonne on koottu usean asiantuntijatahon terveystietoa, on askel tähän suuntaan. Potilaat kaipaisivat kuitenkin myös osallistumista.

"Potilaat toivovat muutakin kuin tiedonsyöttökanavaa, paikkaa, joka toimisi yhteisenä foorumina, jossa voisi jakaa kokemuksia, kerryttää yhteisöllistä potilastietoa ja etsiä apua kysymyksiin. Parasta olisi, että tällaiseen helppifoorumiin osallistuisivat myös asiantuntijat. Ainakin potilasjärjestöt ovat rakentaneet verkkopalveluihinsa erilaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia, esim. keskustelupalstoja, ja ne ovat toimineet hyvin", kertoo Drake.

Hyvä esimerkki yhteisöllisen projektin onnistumisesta verkossa on vapaa tietosanakirja Wikipedia. Monet ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että siinä missä netin terveystiedon laatu yleensä vaihtelee paljonkin, voi
Wikipedian terveystietoon luottaa: asiavirheitä ei juuri ole ja artikkelit parantuvat merkittävästi ajan kuluessa. Toki esim. kaupallisten tahojen tarkoitushakuinen Wikipedian muokkaus on mahdollista, mutta korjautuvuus on nopeaa. Wikipedian onnistuminen ei ole jäänyt huomaamatta, ja niinpä terveysammattilaiset julkaisivat viime vuonna USA:ssa Medpedian, nimenomaan terveystietoon keskittyvän wikin. 
 
Lääkäriin ei mennä enää pyhävaatteissa

Ottamatta kantaa siihen, onko terveystiedon lisääntyvä käyttö netissä ja kansantajuisen terveystiedon tuottaminen nettiin hyvä vai huono asia, vaikuttaa siltä, että asiantuntijoiden mukaan siihen on joka tapauksessa mukauduttava. Nettiä käytetään yhä keskeisempänä terveystiedon lähteenä, piste. Internet voi tuoda myös taloudellisia säästöjä, kun turhat lääkärikäynnit vähenevät ja hoito-ohjeita voi antaa virtuaalisesti. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja huimat virtuaalisuuden tulevaisuusnäkymät ovat alkupanostusten jälkeen todennäköisesti myös taloudellisesti kannattavia.

"Lääkärikäyntien osalta kyselymme vastaajista 30 prosenttia sanoo nettitiedon vähentäneen omia tai omaisten lääkärikäyntejä. Toisaalta kymmenen prosenttia sanoo tiedon lisänneen käyntejä, mutta hyvä niin, liian myöhäinen käyntihän se on kaikista kallein," Terveyskirjaston Mustonen pohtii.

Kaikkien ulottuvilla olevalla terveystiedolla luulisi olevan myös kansanterveydellisiä vaikutuksia. Kun Mustoselta kysytään, miksi Duodecim tuottaa tietoa suurelle yleisölle, kun voisi tuottaa entistäkin laadukkaampia oppikirjoja ja tietokantoja lääkäreille, on toimitusjohtajalla selvä vastaus:

"Peräti puolet potilaista ei noudata lääkäriltä saamiaan ohjeita. Kumpi on siis vaikuttavampaa hoitomyöntyvyyttä ja kansanterveyttä ajatellen: kohentaa lääkäreiden tiedollista tasoa hitusen, vai kohentaa potilaiden tiedollista tasoa oikein kunnolla?"

Ammattilaisten nettitietoon kohdistuvaa epäilyä kuvastaa se, että Draken tutkimuksen mukaan itse asiassa harva terveysalan ammattilainen kannustaa potilasta hankkimaan terveystietoa netistä. Esimerkiksi lääkäriä saattaa myös harmittaa, kun potilas tulee melkein valmiin, itse tekemänsä diagnoosin kanssa vastaanotolle. Jos potilas on saanut joltain nettisivulta vakuuttavan käsityksen, joka poikkeaa hoitosuosituksista, voi syntyä konfliktitilanne, jossa lääkärin pitäisi pystyä vakuuttamaan potilas. Terveydenhuoltohenkilökunnan pitää varautua epäileviin potilaisiin. Internet murentaa auktoriteetteja siis myös terveydenhuollon saralla.

"Lääkäreiden pitää tottua ajatukseen, että auktoriteettia hieman nakerretaan. Potilaat eivät usko kaikkea, ja epäily voi olla entistä avoimempaa. Netistä löytyy aina sitä toisenlaistakin näkökulmaa. Ja voihan oikeita vastauksia olla monia. Lääkäriin ei enää mennä pyhävaatteissa", kuvailee erikoistutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet kuuliaisia terveyskansalaisia, tehneet mitä viranomainen on sanonut, mutta nyt tämä "biolääketieteellinen hegemonia" on Torkkolan mukaan murentumassa, kun monenlaista tietoa on olemassa.

"Esimerkki siitä, että Suomessa ei enää automaattisesti luoteta auktoriteetin tuottamaan tietoon, on sikainfluenssarokotteen vastustaminen. Muuallahan rokotuskielteisyys on ollut jo pitkään olemassa", Torkkola sanoo.

Ja tulevaisuudessa ihmisten itseohjautuvuus terveysasioissa tulee luultavasti vain lisääntymään.

*****

Työpisteen vinkkejä terveystiedon hakuun internetissä:

• Katso mikä taho sivuston terveystiedon on tuottanut. Jos tiedon tekijästä ei löydy tietoa, hälytyskellojen on syytä soida. Jos tietoa eivät ole tuottaneet terveydenhuollon asiantuntijat, suhtaudu tiedon luotettavuuteen hyvin kriittisesti.

• Katso asiasi useammalta kuin yhdeltä, toisistaan riippumattomalta sivustolta. Käyttämällä useaa lähdettä varmistat tärkeän tiedon paikkansapitävyyden.

• Jos käytät hakukonetta, älä tyydy vain yhteen hakusanaan. Hae useilla erilaisilla hakusanoilla ja käy tuloksia vertaillen läpi. Tällöin saat paljon kattavamman kuvan asiastasi.

• Jos sivustolla mainostetaan tai myydään jotain, huomioi tiedon mahdollinen yhteys sivuston ylläpitäjän tavoitteeseen myydä sinulle jotakin. Mainoksia tai kaupankäyntiä sisältävän sivuston terveystieto voi toki olla aivan yhtä luotettavaa kuin viranomaissivujenkin, mutta mahdollinen yhteys kaupallisiin intresseihin on syytä pitää mielessä.  

• Keskustele löytämistäsi tiedoista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Keskustele vähänkin merkittävämmistä asioista ja isoista päätöksistä aina asiantuntijalääkärin kanssa, koska olet saattanut huomaamattasi tulkita jonkin asian väärin.

Aiheesta enemmän:

Merja Drake 2009: Terveysviestinnän kipupisteitä – terveystiedon tuottajat ja hankkijat Internetissä. Jyväskylä Studies in Humanities 127. Jyväskylän yliopisto. Lue väitöstiedote.

Should you trust health advice from the web? -artikkeli New Scientistissa 29.7.2009, nro 2718, Lisa Grossman.

Englanninkielinen Wikipedia

Medpedia (engl.), terveysaiheinen wiki.

TerveSuomi-portaali

Duodecimin Terveyskirjasto

Työterveyslaitoksen aihealuesivusto, jossa on monipuolisesti asiaa työhyvinvoinnista.

Yksittäisten sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden sivuilta löytyy paljon hyvää terveystietoa. Kuntatiedon keskuksen sivuilla on linkki jokaisen sairaanhoitopiirin etusivulle.

Potilasjärjestöjen sivustot tarjoavat tietoa omalta alueeltaan, esim. Hengitysliitto Heli, Allergia- ja Astmaliitto, Syöpäjärjestöt, Diabetesliitto ja Sydänliitto.

Käypä hoito -suositukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hakukone on myös käyttökelpoinen väline, esim. Google.