Nunnat todistavat, että voimme vaikuttaa siihen, kuinka onnellisia olemme. Laajin tutkimus onnellisuudesta käsittelee nimittäin 1930-luvulla kirjoitettuja nunnalupauksia, joista tutkijat ovat analysoineet nunnien suhtautumista elämään. Lupauksista erotettiin erittäin myönteiset ja toisaalta erittäin ankarat ja kriittiset kuvaukset, jonka jälkeen nunnien elämäntilannetta arvioitiin uudelleen heidän elinkaariensa ehtoopuolella. Kontrolloiduissa, samankaltaisissa olosuhteissa eläneet nunnat olivat nyt noin 80–90-vuotiaita. Tulos: myönteisen elämänasenteen aikoinaan ilmaisseet nunnat olivat nyt selvästi onnellisempia ja terveempiä. Myönteisesti elämäänsä suhtautuneita oli myös keskimääräisesti enemmän elossa kuin negatiivissävytteisten elämäntarinoiden kirjoittajia.

Synkistelyllä ei siis pitkälle pötkitä. Kun kerran psykologit vakuuttavat, että omaan onnellisuuteen voi vaikuttaa, niin millä keinoin se tapahtuu? Ainakin voi ottaa opikseen asioista, jotka painottuvat kyselyissä "erittäin onnellisina" itseään pitävillä ihmisillä. Esimerkiksi mainittu elämänasenteen merkitys näkyy monissa onnellisuustutkimuksissa. Myös kiitollisuus nousee esiin.

"Kokiessaan mukavan muutoksen – esimerkiksi uusi työpaikka on paljon mukavampi kuin entinen – ihminen usein mukautuu tilanteeseen aika nopeasti ja alkaa ajatella, että on jossain vielä parempaa. Onnellinen puolestaan osaa olla kiitollinen siitä, mikä on hyvin. Onnellisilla ihmisillä hyvät asiat säilyvät tuoreempana pidempään", kertoo työterveyspsykologi Anne Hyvén. Hän toimii valmentajana Elämä pelissä -tv-ohjelmassa, jossa ihmiset kokeilevat puolen vuoden aikana kohentaa onnellisuuttaan.     

Myös kyky antaa anteeksi liittyy olennaisesti onnellisuuteen. Kielteisissä tunteissa ei kannata jäädä vellomaan. Tämä näkyy myös tv-ohjelman yhteydessä julkistetussa nettitestissä: onnellisuustestissä suomalaisten keskiarvo on 70 pistettä (asteikolla 0–100), mutta niillä, joiden on erittäin vaikea antaa anteeksi, on keskimäärin 50 pistettä, kun taas hyvin helposti anteeksiantavien keskiarvo on 76 pistettä. 

Palkankorotus ei tuo onnea

Työ on yksi onnen lähde, jossa elämän mielekkyys ja tarkoituksellisuus voi toteutua. Onnellisuutta edesauttaa tunne oman elämän hallinnasta ja kokemus voivansa vaikuttaa asioihin. Työssä voi myös kehittää itseään ja saada mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin – avaimia onneen nekin. Työn merkitys riippuu kuitenkin suhtautumisesta: jos työntekijä pitää työtään merkityksettömänä, ei työ kelpaa onnellisuudenkaan lähteeksi. 

"Hyvä tapa kohentaa onnellisuuttaan on omien vahvuuksien käyttäminen. Tunnista omat voimavarasi ja tuo niitä esille. Vahvista entisestään sitä, mikä elämässäsi on hyvin. Pääsetkö esimerkiksi työelämässä harjoittamaan omia "hyveitäsi", vai joudutko muokkaamaan itseäsi epäkiitolliseen suuntaan?", kysyy Hyvén. 

Työ on myös hyvä tilaisuus saada ns. flow-kokemuksia, joilla on todettu olevan yhteys onnellisuuteen. Flow tarkoittaa syvää uppoutumista johonkin itselle tärkeään tekemiseen, jolloin aika ja fyysiset tarpeet unohtuvat. Tietysti työstä saa myös rahaa, mutta raha ei ole avain onneen. Toki äärimmäisestä köyhyydestä nouseminen lisää onnellisuutta, mutta perustason jälkeen vaikutus on olematon. Töissä palkankorotuskaan ei enää tietyn tason jälkeen paranna työtyytyväisyyttä tai työmotivaatiota.

Puolet tulee ympäristöstä

Onnellisuusvalmentautumisella on rajansa. Onnellisuuden tutkijoissa on saanut kannatusta professori Sonja Lyubomirskyn näkemys, jonka mukaan 50 prosenttia onnellisuudesta tulee perimästä. Jotkut ihmiset ovat synnynnäisesti esim. taipuvaisempia masentuneisuuteen kuin toiset. Perimä antaa kuitenkin vain marginaalin, haarukan, jonka välillä ihmisen onnellisuuden taso voi vaihdella ympäristöstä riippuen. 

"Omilla toimilla, tietoisilla valinnoilla arjessa ja omalla ajattelulla voi olla oman onnellisuusmarginaalinsa yläpäässä. Tämä edellyttää ahkeraa työtä ja oikeaa asennoitumista. Toisiin ihmisiin ei ole järkeä verrata, koska kaikilla on oma asteikkonsa, jonka sisällä he liikkuvat. On järkeä verrata vain itseensä", painottaa Hyvén. 

Vaikka Suomi esitetään joskus surmien ja masennuksen maana, pärjäämme onnellisuustutkimuksissa varsin hyvin. Kaamosmasennuksesta huolimatta myöskään ilmasto ei vaikuta onnellisuuteen; auringon ja palmujen alla elämä ei ole sen onnellisempaa kuin meillä.

Talkoita ja testejä

Onnelliset ihmiset osallistuvat enemmän talkoisiin ja tekevät vapaaehtoistyötä muita enemmän. Hyvien tekojen ja onnellisuuden välillä on yhteys.  

"Välittömän hyvän olon tunteen lisäksi muiden auttamisella voi lujittaa esimerkiksi ystävyyttä kohdistamalla teot heihin. Ystävyyssuhteilla on myös selvä yhteys onnellisuuteen. Hyvä keino kehittää onnellisuuttaan onkin vaalia ystävyyssuhteitaan", valmentaja vinkkaa. 

Onnellisten ihmisten sanotaan yleensäkin olevan seurallisia. Ulospäin suuntautuneisuuden ja aktiivisuuden vaikutusta onnellisuuteen ei pidä niellä mukisematta; esimerkiksi buddhalaisten munkkien sisäisellä rauhoittumisella ja meditaatiolla on yhteys luovuuteen ja onnellisuuteen. Tätä on tutkittu tieteellisesti munkkien aivokuvauksilla. Myös henkisyys muuten vahvistaa onnellisuutta: uskonnolliset ihmiset ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin ei-uskonnolliset. Niin ikään kokemus omasta terveydentilasta kulkee käsi kädessä onnellisuuden kanssa. Eliniän pituuteen vaikuttavat tekijät lisäävät keskimäärin myös onnellisuutta. Ei siis muuta kuin luomaan positiivinen kierre!

Tänä syksynä vinkkejä oman onnellisuuden kohentamiseen voi etsiä myös televisiosta. Ylen Elämä pelissä -ohjelmassa Anne Hyvénin ja Heimo Langinvainion viisi valmennettavaa kokeilee keinoja, jotka tutkimusten perusteella lisäävät useimpien ihmisten onnellisuutta. Työterveyslaitos toimii ohjelman tukijana.

"Asiakkaan toimintatapojen muuttaminen vie tunteja ja taas tunteja. Jos seuraat normaalia työpäivääni, nukahdat puolessa välissä. Huippukohdat vaativat sitkeyttä ja odottamista. Televisiossa asia on taas saatava esitettävään muotoon ja mahdutettava muutamaan minuuttiin, joten haasteita on kohdattu. Prosessi on vaatinut sitä, että olen tavannut valmennettavia myös kuvausten ulkopuolella", Hyvén sanoo.

Ohjelman yhteydessä julkistettavalla nettionnellisuustestillä itse kukin voi selvittää omaa onnellisuuden tasoaan ja saada vinkkejä onnellisuutensa kehittämiseksi. Testiä tehdessä oppii ainakin sen, että loppujen lopuksi vaikutusmahdollisuuksia on yllättävän paljon.

Lieköhän se 50 prosenttia sittenkään totta?

Aiheesta enemmän:

Ylen Elämä pelissä -sivut ja onnellisuustesti

Työterveyslaitoksen Työn imu -sivut. Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainion blogikirjoitus Onnellisen työelämän lyhyt oppimäärä.

Tietoa onnellisuudesta Duodecimin Terveyskirjastossa

Mm. Elämä pelissä -ohjelma pohjautuu "positiivisen psykologian" koulukuntaan. Lue positiivisesta psykologiasta englanninkielisestä Wikipediasta.